Jonas Hellborg

Basisti soolokeikalla Keitelejazzin pääkonsertissa! Maailmasta ei löydy montaakaan basistia, jonka uskaltaisi tuohon paikaan heittää. Jonas Hellborgin kanssa ei tarvitse jännittää, bassovirtuoosi on kehitellyt soolojuttuaan jo pitkään ja pystyy tarjoamaan konsertissaan ainutlaatuisen elämyksen. Basistit tietysti kuolaavat, mutta Jonas pistää myös rivimusiikinystävät hihkumaan.
Jonas Hellborgin musiikki on yhtä yksilöllistä kuin hänen
elämänfilosofiansakin. Ruotsalainen bassovirtuoosi ja säveltäjä vähät välittää sovinnaisista rajoista. Hellborg ei mielellään edes puhu luovuudesta ja improvisaatiosta, vaan kokee vain välittävänsä maan voimaa ja ympäröiviä todellisuuksia. Hellborgin uran lukuisat innovatiiviset musiikilliset matkat tukevat tätä näkemystä.
Hellborg nousi maailman tietoisuuteen 80-luvun alussa. Erikoislaatuinen tyyli teki vaikutuksen, kriitikoiden mukaan Hellborgin soitossa ainutlaatuisella tavalla soinnullinen, perkussiivinen ja melodinen lähestysmistapa.
Muutaman soololevyn jälkeen Hellborg sai paikan korkeimmalta huipulta, kitaristi John McLaughlinin uuden Mahavishnu-version riveistä. 80-luvulla Hellborg työskenteli McLaughlinin kanssa lisäksi duo- ja trio-pohjalta, yhdessä rumpali Billy Cobhamin tai lyömäsoittaja Trilok Gurtun kanssa (molemmat myös Keitelejazzeilta tuttuja).
90-luvun alkupuolella Hellborg teki paljon yhteistyötä Bill Lasswellin kanssa. Aikakauden tunnetuimpia Hellborg-levytyksiä olivat rumpali Tony Williamsin ja jousikvartetin kanssa tehty The Word, Material-yhtyeen rajoja rikkonut Hallucination Engine, Ginger Bakerin jyhkeä Middle Passage, sekä kaksi kokeellista Deadline-yhtyeen funklevyä.
Kaikkein parhaiten Hellborgin kyvyt pääsevät kuitenkin oikeuksiinsa hänen omilla levymerkeillään Bardo ja Day Eight julkaistuilla levytyksillä. Soolobassojulkaisujen lisäksi monet triolevyt nousevat huippujen joukkoon, kumppaneina mm. sellaisia muusikoita kuin lyömäsoittaja Glen Velez, rumpali Michael Shrieve sekä kitaristit Buckethead ja Shawn Lane.
90-luvun jälkeen Hellborg on soolourallaan ollut kiinnostunut etenkin jazzin ja eteläintialaisen klassisen musiikin yhdistämisestä. McLaughlinin kautta Hellborg oli tutustunut intialaisiin muusikoihin, ja näiden mukaantulo soololevyille syvensi idän ja lännen fuusiota. Vuonna 2003 ilmestynyttä Icon-levyä pidetään yhtenä intialaispohjaisen fuusiomusiikin mestariteoksista.
Intia-matka on Hellborgilla yhä kesken (tuorein tuohon kulttuuriin liittyvä levytys sitarmestari Niladri Kumarin kanssa tehty Kali's Son), mutta myös uusia reissuja on tekeillä. Hellborg on perustanut yhdessä kitaravirtuoosi Mattias “IA” Eklundhin kanssa Art Metal -yhtyeen, jossa jazz ja intialainen musiikki saavat seuraa metallimusiikin eri alalajeista.
Keitelejazzin soolobassokeikalla kaikki genret voi kuitenkin unohtaa. Hellborgin kyydissä myös soittimen tekniset rajoitukset tuntuvat menettävän tyystin merkityksensä. Tervetuloa unohtumattomalle matkalle!
Jonas Hellborg - basso

